Vuoria korkeampi

Psalmista 36 löytyvät yhdet minulle rakkaimmista pyhän Raamatun kohdista:

Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi.
Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys.
Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala!
Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta. Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon.

Mitä ARMO on?

Ansaitsematon 

Rakkaus 

Minun (ja meidän kaikkien) 

Osaksi 

Armo on siis kuten rakkauskin sellaista, jota meidän ei tarvitse ansaita. Jos pyrimme ansaitsemaan rakkautta, elämme vain kulisseissa.  

Herra on korkeuksissa, mutta hän näkee alhaisimmankin ja erottaa jo etäältä ylpeän. (Psalmista 138)

Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa. Ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa. (adventin virrestä)

Rakastan suorastaan Kari Tikan säveltämää laulua, jossa sanotaan jotakuinkin näin: "Sinun luoksesi Herra saan tulla, vaikka olenkin tällainen." Onkohan meissä ihmisissä edes jotakin samaa. Toivottavasti !!!!

Tätä sanontaa kunnioitan: Tule sellaisena kuin olet. Niinpä sitten tulet sellaiseksi kuin jo olet: Luoduksi, lunastetuksi ja pyhitetyksi. Luther sanoo: Olen kastettu, olen siis pelastuva!

Missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut vieläkin suuremmaksi! Se on suuri ihme Jumalan täydellisestä armosta. Sen osoittaa meille Kristuksen pyhä kuolema ja ylösnousemus.

Olen kuullut tuon tuostakin sanonnan: Jumala armahtaa, minä en! Tämä kertoo, että maailmassa on myös turmeluksen henki. Jos Jumala armahtaa, niin silloin ihmisenkin, siis luodun, täytyy tehdä samoin.

Pelastuvatko kaikki? 

Jumala tahtoo, että kaikki tulisivat tuntemaan totuuden ja niin he pelastuisivat. Monet kerrat olen suorastaan tuntenut, että monet lähimmäiset tahtoisivat työntää minut helvettiin. No siihen sanon, että vaikka näin tapahtuisikin, niin heidän tahdostaan minä en helvettiin mene. Mutta jos se on oikeamielisen Jumalan tahto, niin minä astun tuolle "paistinpannulle" hymyillen, koska se on Jumalan oikeudenmukaisuuden päätös. 

Minusta tuntuu siltä, että ortodoksinen kontakki sisältää tärkeän rukouksen:   Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielu lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä.

Pyhässä evankeliumissa Johanneksen mukaan ovat Jeesuksen Kristuksen sanat: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luokse muuten kuin minun kauttani.

Usko pyhään Kolminaisuuteen ja ennen kaikkea Kristuksen pyhään kuolemaan ja ylösnousemukseen pelastaa meidät. Ilman uskoa eivät taivaan portit aukea. Usko on Jumalan työtä eikä ihmisen omaa ponnistelua, vaikka siltä se usein tuntuu. Jeesus sanoo: Uskokaa häneen,  jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.

Vilkaisepa luterilaisen kirkkomme kotisivuilta päivän Sana: